Jäteveden puhdistus on osa kaupunkien ja kuntien vesihuoltoa, kuten myös samalla ympäristönsuojelua. Asumisesta ja teollisuudesta tulevat jätevedet johdetaan jätevedenpumppaamoiden avulla jätevesipuhdistamoille. Puhdistus poistaa jätevedestä viruksia ja erilaisia taudinaiheuttajia, jonka jälkeen vesi voidaan laskea luontoon. Suomen jätevedenpuhdistusta voidaan pitää kansainvälisestikin vertailtaessa erinomaisena ja sillä on suuri vaikutus vesistöjemme hyvinvointiin.

Pumppaamot ovat nykyisin pitkälti automatisoituja. Seuranta on ympärivuorokautista ja laitteet hälyttävät heti mikäli puhdistamossa tapahtuu jotain poikkeavaa. Jätevedenpumppaamoissa käytettävät pintakytkimet on suunniteltu erittäin likaisiin olosuhteisiin. Pumppaamoissa on automaation myötä mahdollista laittaa seurantahälyttimiä seuraamaan pumppaamon toimintaa. Hälyttimet eli paineanturit tai pintakytkimet säädetään halutulle vedenpinnan korkeudelle. Mikäli vedenpinta nousee yli asetetun rajan, lähtee tieto muutoksesta heti asentajalle tai vesihuollon päivystäjälle. Näin esimerkiksi pumppamoissa aiheutuneet tulvat tai pumppujen turha käyminen on estettävissä.

Jätevedenpumppaamoiden huolto ja saneeraus

Jätevedenpumppaamot ovat jatkuvassa käytössä ja kovan rasituksen alla. Niitä on huollettava säännöllisesti sekä tarvittaessa saneerattava.

Perushuollon yhteydessä käydään yleensä läpi puhdistamon tekniikka. Tekniikassa käytettävät osat ovat herkkiä ja on pidettävä huolta, ettei jokin vioittunut tai rikki mennyt osa estä esimerkiksi hälytysten eteenpäin lähtemistä.

Suurempia saneerauksia jätevedenpumppaamoille tehdään noin parinkymmenen vuoden välein. Saneerauksen voidaan ajatella tulleen tarpeelliseksi silloin kun kunnossapitokäyntien väli tihenee. Saneeraus on taloudellisesti iso satsaus, mutta samalla kannattaa myös muistaa, että usein toistuvat kunnossapitokäynnit lisäävät taloudellista taakkaa vesihuollolle. Ennen saneerausta tarkistetaan pumppaamoiden rakenteellinen kunto sekä laitekokonaisuudet ja niiden toiminnallisuus. Näiden jälkeen tehdään mahdolliset korjaustoimenpiteet. Ennakoivalla toiminnalla säästyy monelta harmilta, taloudellisilta tappioilta ja mahdollisesti myös tapaturmilta.

Kaukovalvonnan lisääntyminen jätevedenpumppaamoissa

Aiemmin jätevedenpumppaamoiden seuranta oli hyvin manuaalista ja seuranta tehtiin aina paikan päällä käymällä. Nykyisin pumppaamot ovat hyvin automatisoituja ja ne on liitetty kaukovalvonnan piiriin. Kaukovalvonnan hälytysjärjestelmiin ovat esimerkiksi asetettu ylä- ja alarajahälytykset pintakytkimillä. Näiden rajojen ylittäminen aiheuttaa hälytyksen automaattisesti, usein suoraan seurantaa hoitavan puhelimeen.

Kaukovalvontaan voidaan asettaa myös muita mitattavia kohteita, kuten esimerkiksi pumpun kokonaisvesimäärän rajat, ylivuotohälytykset sekä tulovirtaama ja pumpun tuotto. Toimiessaan kaukovalvonta säästää työvoimakustannuksissa vähentämällä tarkastuskäyntejä. Kaukovalvonnan avulla seurataan myös pumppaamon yleistä tilaa reaaliajassa, joten sen avulla nähdään myös virtauksen määrä, lämpötila sekä sähkönkulutus ja pumppaamon sen hetkinen teho. Kaiken kaikkiaan kaukovalvonta on tehostanut pumppaamoiden seurantaan ja toimivuutta.