Kuinka tärkeää kierrättäminen on rakennusalalla?

Rautaromu

Kierrättäminen alkaa jätteiden lajittelemista oikeisiin jäteastioihin tai oikeille jätelavoille. Kun jätteet lajitellaan, ne voidaan hyötykäyttää, eivätkä ne jää lojumaan kaatopaikalle. Jätteitä voidaan hyötykäyttää esimerkiksi teollisuuden tarvitsemina raaka-aineina, tai ne voidaan polttaa energiaksi (millä voidaan esimerkiksi lämmittää asuinrakennuksia). Kompostoituva jäte eli biojäte muuttuu aikanaan ravinnepitoiseksi mullaksi. 

Kierrättäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden (kuten öljyn) sekä energian kulutusta, joten kierrättäminen säästää ympäristöä. Kun teräspakkaukset ja muut teräsesineet kierrätetään uusioraaka-aineiksi, säästetään energiaa 75 % verrattuna neitseellisten raaka-aineiden käyttöön. Alumiinipakkausten kohdalla luku on jopa 95 %. Energian säästäminen on ekoteko parhaimmillaan. Samalla vähennetään jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa saastumista. Jätteiden hävittäminen saastuttaa sekä ilmaa, vettä että maata. 

Kierrättäminen on tehty Suomessa erittäin helpoksi. Noin puolet Suomen yhdyskuntajätteestä hyödynnetään energiana, ja noin puolet voidaan kierrättää uusioraaka-aineiksi. Vain muutama prosentti yhdyskuntajätteistä sijoitellaan kaatopaikalle. Parantamisen varaa on vielä. Jos yhä useampi yksityishenkilö ja yritys lajittelisi jätteensä, syntyisi Suomeen uusia työpaikkoja, ja ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä entistä tehokkaammin. 

Kierrättäminen on myös tapa säästää rahaa. Sekajäteastian tyhjentäminen maksaa joka kerta, joten  sinne ei kannata laittaa paperi-, kartonki- tai esimerkiksi metallijätettä, mitkä voi viedä ilmaiseksi lähimpään hyötyjätepisteeseen. Kierrättäminen saa aikaan kustannussäästöjä myös rakennusalalla. Jäteasemalle voi viedä joitain jätteitä jopa ilmaiseksi, ja lajitelluista jätteistä veloitetaan vähemmän kuin lajittelemattomasta kuormasta.

Mitä kaikkea voidaan kierrättää?

Valtaosa tavallisesta jätteestä voidaan kierrättää. Hyväkuntoisia vaatteita, työkaluja, rakennusmateriaaleja tai esimerkiksi keittiönkaappeja ei kannata heittää roskiin, vaan ne voi toimittaa kierrätyskeskukseen – ellei halua tienata muutamaa euroa myymällä ne kirpputorilla. Lumput voi heittää sekajätteeseen, sillä ne voidaan polttaa energiaksi. 

Kaikki biojäte voidaan kompostoida, tai toimittaa jäteasemalle. Jäteasemille voi toimittaa esimerkiksi rakennustyömaalla ylijäävää maa-ainesta, oksia tai puista purkujätettä, mikä voidaan polttaa.

Muovijätteestä voidaan valmistaa uusia muovituotteita, kuten muovikalvoja ja -putkia. Suomalaiset ovat erityisen ahkeria kierrättämään juomapulloja ja tölkkejä, saahan niistä kaupassa pienen korvauksen. Tiesitkö, että lasipullot voidaan käyttää uudelleen noin 33 kertaa?

Kartongista saadaan uusiokartonkia, mistä valmistetaan muun muassa hylsykartonkia paperirullien sisään. Alumiinivuoraus ei haittaa: se erotellaan myöhemmin esimerkiksi alumiinifolion raaka-ainetta varten.

Myös paperijätteestä saadaan valmistettua uutta paperia, esimerkiksi wc- tai sanomalehtipaperia. Paperikuitu voidaan kierrättää jopa 5 kertaa. 

Sähkölaitteet, kuten porat ja vinssit, on mahdollista kierrättää maksutta. Sähkölaitteet puretaan ja hyötykäytetään siinä määrin, kuin mahdollista. 

Kierrätyslasista valmistetaan lasivillaa ja muun muassa hillopurkkeja. Ikkunalasit eivät kuitenkaan käy sulatettavaksi. Ikkunalasia ja muuta lasinkeräykseen kelpaamatonta lasia voidaan kuitenkin käyttää maanrakentamiseen. 

Metallijätteestä syntyy uutta metallia – tällä hetkellä jokaisesta metallipakkauksesta yli 25 % on kierrätysmateriaalia. Paristotkin kannattaa kierrättää, sillä niistä syntyy uusia paristoja. Myös renkaat kannattaa toimittaa rengaskeräykseen, sillä ne voidaan joko pinnoittaa ja käyttää uudelleen, tai valmistaa niistä louhintatyömaille sopivia räjäytysmattoja. 

Entä esimerkiksi kattotiilet ja kattohuopa? Tiilet murskataan ja käytetään esimerkiksi teiden kantavina kerroksina, kun taas kattohuovasta saadaan asfaltin raaka-ainetta. 

Rakennusalan kannattaa tehdä vihreitä valintoja

Arkkitehdit

Rakennusalan toimijoiden kannattaa tehdä vihreitä valintoja, eli toimia energiatehokkaasti ja lajitella kaikki jätteensä. Toimintaa voidaan suunnitella siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja että syntyvä jäte on kierrätettävää mahdollisimman suurilta osin. Yksi tapa on valita lattalista esimerkiksi varastointiin. Lattalista korvaa kova-, kuitu-, muovi- ja lastulevyn sekä vanerin, joita on hankala kierrättää. Lattalista on 100 % kartonkia, joten se on ympäristöystävällinen ja täysin kierrätettävä vaihtoehto esimerkiksi teräsrullien vannesuojaksi, pienten pakettien erottajaksi, herkkien pintojen jakajaksi ja pakkauksien vahvistajaksi. Lattalistalla on lähes loputtomia käyttömahdollisuuksia rakennusalalla. Tätä kevyttä mutta kestävää tuotetta voidaan käyttää vaikkapa konttien epätasaisuuksien pehmentämiseen – näin lastatut tuotteet eivät vahingoitu.

Vaikka työmaalle olisi tilattu valmis talo joltain talotehtaalta, syntyy jätettä väistämättä. Useimmat rakennusliikkeet ovat kuitenkin sitoutuneet lajittelemaan jätteensä, sillä jäteverouudistus on tehnyt rakennus- ja purkujätteiden lajittelusta taloudellisesti kannattavaa. Jätekeskusten jätteidenvastaanottohinnat ovat suhteellisen korkeita, mutta toisaalta hintojen nousu motivoinut sekä rakennusliikkeitä että yksityishenkilöitä parempaan lajitteluun. Parantamisen varaa on vielä, sillä esimerkiksi jätteen määrän vähentämiseen, jätteiden hyödyntämiseen jo työmaalla sekä rakennustyömaiden jätelogistiikkaan voitaisiin kiinnittää parempaa huomiota. Esimerkiksi betonijäte voitaisiin murskata jo työmaalla, jolloin vastaanottohinta pienenisi.

Jaa tämä artikkeli:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on linkedin
LinkedIn
On Key

Artikkelit

Työmaaalue

Miten suojata työmaa-alue varkailta?

Miten suojata työmaa-alue varkailta? Rosvot ovat yleinen ongelma suomalaisilla rakennustyömailla. Varkaat vievät etenkin työkaluja ja kuparijohtoja – usein tuhansien eurojen edestä. Mikä avuksi rakennustyömailla käyviin

Tampere ariel view

Miten Tampere on kehittynyt asuinystävällisemmäksi

Miten Tampere on kehittynyt asuinystävällisemmäksi Tampereella oli asutusta jo 600-luvulla, sillä Näsijärven ja Pyhäjärven välissä oleva kannas oli luontainen eteläisten ja pohjoisten vesireittien kohtauspaikka. 1200-luvulla

Hitsaaja

Kuinka kehitetään teollisuuden kunnossapitoa?

Kuinka kehitetään teollisuuden kunnossapitoa? Teollisuuden kunnossapito tarkoittaa teollisuuslaitoksen koneiden ja laitteiden sekä kiinteistön toimintakunnon ylläpitoa, eli niiden vaatimien erilaisten huoltojen ja korjausten tekemistä. Mietitkö sinäkin,

Kosteusmitttari

Miten kosteusmittaus tehdään?

Miten kosteusmittaus tehdään? Miten talojen kosteusmittaukset tehdään? Miksi kosteusmittauksia yleensäkin tarvitaan? Entä kuka voi tehdä kosteusmittauksia? Kosteusmittaus Kosteusmittauksia tehdään, jotta saadaan selvitetyksi rakennusten kosteuden. Kosteus

Kodin maalaus

Suunnitteletko maalaamista kotona?

Suunnitteletko maalaamista kotona? Oletko jo vuosia haaveillut uudistavasi kotia ja viimeaikoina on herännyt ajatus haaveen toteuttamisesta? Miten suunnitelmaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin?  Mieti ensimmäisenä suunnitelmasi